Kaksi punakeltaista rapattua taloa viidakkoisessa ymparistossa tarjoavat opetuspuitteet 65 yonmustalle lapselle. Runsas viikko sitten tutuistuimme Basajjansolon ala-asteeseen. Koulurakennus ja tarvikkeet ovat suomalaiskouluihin tottuneille lansimaisille pisatutkimusten ykkossijoilla keikkuville mzunguille kovin alkeelliset. Nelja luokkaa sisaltavat kukin liitutaulun, A4-kokoisen valkotaulun, pulpetteja, olkiharjoja, oppilaat ja hyvan paivan sattuessa myos opettajan. KOulun keittiosta vastaa mister Aloni, joka kokkaa paivittain puurokupillisen kullekkin oppilaalle. Puuro keitetaan nuotiolla valtavassa padassa ja tarjotaan kirjavista muovimukeista. Hygieniataso saisi suomalaisen terveystarkastajan lakkauttamaan koko koulun. Yksi koulun neljasta opettajasta on koulutettu ja kaksi on toivonut kayttoonsa kansallista opetussuunniotelmaa. Ne kopioidaan heti, kun koululla on siihen varaa.
Koulupaivat alkavat kahdeksan aikaan aamunavauksella. Oppilaat seisovat luokittain jonoissa koulun pihassa. Vuorollaan yksi opettajista laulattaa lepsilla muunmuassa Ugandan kansallislaulun, kertaa viikonpaivia, rukoilee heidan kanssaan ja tarkistaa lasten kasien ja kynsien puhtauden, joka on samaa tasoa kuin Suomessa oltua viikon metsassa leirilla.
Koulun nuorimmat oppilaat ovat 3-5 -vuotiaita ja muodostavat Babyclassin. Alusta asti ollaan avustettu tata madame Agnesin ipanalaumaa, mutta jo kahdesti olemme olleet omillamme heidan kanssaan. Kielimuuri hankaloittaa lasten kanssa toimimista. Onneksi mr Basiita opetti meille muutaman tarkeaksi katsomamme fraasin: ala lyo kaveriasi, ala juokse, ala koske, hiljaa, istu alas, pyyda anteeksi, kiitos, ole hyva ja hienoa! Varsinkin luokan junnut aiheuttavat suurta tarvetta kayttaa juuri noita lugandankielisia ilmauksia.
Topclassilla on reilu parikymmenta valtavan suloista 6-8 -vuotiasta lasta. Heilla on jo jonkin verran keskittymiskykya ja ymmartavat jopa englanninkielisia ohjeita. Suurimmaksi osaksi madame Justinen tunnit ovat taululta kopioimista ja kuorossa toistamista. Oppilailla ei ole lainkaan oppikirjoja naissa kahdessa junioriluokassa, mutta vihkoja kaytetaan paljon. Madame Justinen puoltoistavuotias poika Sam roikkuu aitinsa selassa kantoliinassa paivittain ja valilla oppilaat ovat tuuliajolla, kun on Samin ruoka-aika tai muu itkun aihe...
Primary onen oppilaat ovat 8-10-vuotiaita ja kayttaytyvat mallikkaasti johtajaopettaja madame Aishan kaitsemina. Lapset ovat innostuneita, musikaalisia ja tanssivat paremmin kuin yksikaan suomalaislapsi. Liikkatunnin koittaessa kaikki lapset poukkoilevat pihalla pelkissa pikkareissa - muuten koulupuku tahriintuu. P1:n oppilaat ovat saaneet sponsorirahoilla kirjoja ja siistiin vihkoon saattaa saada kannustetarran.
P2:n opettaja mister Rachjapp on kahden vuoden mittaisen opettajakoulutuksen lapikaynyt ihan oikea opettaja. Se myos nakyy naiden yli kymmenenvuotiaiden oppilaiden hyvassa kaytoksessa ja luokan jarjestaytyneisyydessa. Erityisesti luokan isot tytot pitavat aamunavausta kasassa ja auttavat pienempia ruokatunninriitojen selvittelyssa ja kolhujen paikkailussa. Muuten mister Rachjapp on mielenkiintoinen persoona. Han puhuu yhta nopeasti kuin Ugandassa yleensakin asiat tapahtuu eli todella verkkaisesti ja noudattaa omia aikataulujaan piittamatta yhteisesta lukujarjestyksesta. Han kyselee myos jatkuvasti Suomesta ja siita milloin hankitaan Ugandan kansalaisuudet!
Meidan missiomme on tehda tyhjista huoneista viihtyisia ja virikkeellisia luokkia ja avustaa opettajia opetuksessa seka keksia uusia opetusmenetelmia ynna muuta. Materiaalia meilla ei ole kaytossa lainkaan. Onneksi intialaiset antavat ''supermarketistaan'' pahvilaatikoita, joista teemme vaikka mita:D!
Kaikki hyvin taalla siis. Meilla on oma koti, ihania huoltapitavia naapureita ja intoa lenkkeilyyn.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Kiva kuulla että siel menee hyvin! Kulttuurierot on kyl selkeesti varsin suuria.. :P Mut tunnutte selviävän!
Täällä on kylmää ja pimeää, mutta itse tehty tandoori-kana-ateria lämmittää vatsaa ja sydäntä :) Kohta uhmaamaan sadetta ja kylmyyttä auton lämmössä, hahaa :D Terveisiä Callelta ja Piggyltä!!
Essi ja Milja <3
mies on siis taiteilijanimi, joka tarkoittaa MIlja ja ESsi :D
Älkää ny iha heti Ugandan kansalaisuuksii hankkiko! :D
Olipas mielenkiintoista lukea teidän varsinaisen työn alkuvaiheista ja sikäläisistä olosuhteista. Taitaa Basajjansolon ala-asteen oppilaille olla kohta tarjolla virikkeitä vaikka muille yönmustille lapsille jakaa - Kiitos kahden reippaan ja rohkean mzungun. Mikäli täältä pikkuhiljaa lähtee matkaan pakettia jossa pääsisältönä ilmeisesti? salmiakkia niin oiskos jotain pientä kevyttä kivaa mikä vois tarjota erilaista virikettä teidän opetuslapsillenne, tai teille.
taitaa muuten kaksi lenkkeilevää mzungua olla siellä kylillä vielä suurempi ihmetyksen aihe! mitenkös muuten arvelette lugandan kielen sujuvan keväällä kotimaassa?
antoisia aikoja teille, hilkka
ps. terveisiä myös ollilta
voi vitsi inka! elät niin jännittävää aikaa että hannaserkulle kasvaa parta siitä lukiessa. niin tuntuu oma elämä eläkkeiseltä. nauti ja koe munkin puolesta. ps. täällä on tuulista ja pimeää.
Jopas on koulunpitoa! Mielenkiintoista luettavaa näin kouluvinkkelistäkin katsottuna. Ei ihme, että suomalaiset pärjäävät kansainvälisissä oppimistuloksissa mutta mietn on viihtyvyyden laita. Oppilaat taitavat kuitenkin pitää koulunkäynnistä, vai? Täällä päässää siinä suhteessa on kyllä parantamisen varaa. Intoa työhönne, teidän taidoilla saatte koulusta varmasti viihtyisän! Terveiset, Eeva
Onpa ollut kivaa lukea teistä ja kaikesta mitä ootte siellä tehny ja kuullu. En ikinä uskaltais tehdä mitään tollasta, mutta onneks toiset uskaltaa, pystyy ja haluaa! Ei tunnu muuten yhtään että oisitte niin kauakana kun voi aina lueskella näitä ja välillä soittaakin sinne. :) terkuin Essi (sisko)
P.s. Täällä on nyt niin syksy kun vaan voi, tuulee, on pimeää ja sataa melkein joka päivä. Nauttikaa auringosta!
Äiti-Eeva ja minä pohdimme tänään IKEA:n ja Iittalan tavarapaljouden äärellä, kuinka epis maailma onkaan. Että opetussuunnitelmaa ei voida kopioida, kun tulee niin kalliiksi. Ja täällä jotkut isänmaan toivot tekevät lennokkeja koulun tiedotteista...
Jos viiden minuutin kuluttua voitan lotossa (tai Eeva), jätämme Taiviksen oman onnensa nojaan ja lähdemme sinne kevätlukukaudeksi.
Hyvää jatkoa sinne puskaan!
Ritva K
Hei jes, löysin tieni tänne teidän blogiin! Kuulostaa ihan käsittämättömältä kaikki jutut ja ei voi muuta ku sitä kuuluisaa hattua nostaa kun jotkut osaa olla noin rohkeita ja aikaansaavia!
Nyt ilmaisen Inka syvimmän anteeksipyyntöni, koska huomasin sun naamakirjassa lähettämän läksärikutsun vähän liian myöhään, enkä koskaan edes ehtiny ottaa suhun yhteyttä ennen ku pääsit karkaamaan... nyt hävettää...
Joka tapauksessa voit olla varma että tuun seuraa Ugandan tapahtumia tätä kautta aktiivisesti tästä lähtien, mulla kun on tapana jäädä koukkuun ihmisten blogeihin ja täältäkin intoiduin jo lukemaan monet tekstit pariinki kertaan. ;) Pidä lippu korkeella ja muista huolehtia Afrikan lasten lisäksi itsestäs :) Iso halaus sinne kaukaisuuteen!
-Pihla
Kiva kun tämä blogi löytyi! Hienoa lukea teidän kokemuksista. Ihailtavaa rohkeutta ja sopeutumiskykyä teiltä löytyy! Toivottavasti kaikki menee hyvin jatkossakin ja jaksatte pitää lippua korkealla noin erilaisissa olosuhteissa.
Täällä on jo aika koleaa ja hieno ruskakin tipahtanut maahan. Joten nauttikaa valosta ja lämmöstä ja pitäkää hyvää huolta itsestänne ja toisistanne.
terveisin Lena, Ella ja Fanny
Ricky!
aika hurjalta kuulostaa toi teidän meininki. ootko saanut jo selville meitä reilillä askarruttaneen kysymyksen; onko Afrikassa puluja?
olin eilen semmosella tosi hasardilla fitball-tunnilla, ja olin ehkä vähän innoissani kun siellä tanssittiin piip-tanssia sillee että samalla pompittiin semmosen jumppapallon päällä. voin sit opettaa kun tuutte takas. käsiliikkeet tehtiin sekä normaalisti että ylöspäin. aivan mahtavaa.
on ikävä, tulkaa jo takas.<3
-- L
Riikalle vaan, että on vähän ikävä sun kahvia ja sun äidin tekemiä hemmetin jätskilettuja :D
Inkaa on taas muuten vaan ikävä. Toivottavasti ne selvii teidän kanssa!!
mr lollo
Lähetä kommentti