Maanantain jalkeen on tapahtunut todella paljon! Nyt ollaan ensimmaista kertaa nettikahvilassa Kasanassa, joka on osa Luweroa.
Tiistai:
Aamulla pakattiin kaikki kamat ja oltiin valmiina autokyytia varten. Oltiin kasattu koko omaisuutemme guesthousen kuistille. Natissa pinossa olivat kaksi patjaa, hyttysverkot, matkalaukullinen lasten leluja ja kirjoja, kaksi rinkkaa, valtava auringonkeltainen nahkakassi, kaksi kangaskassia, reppu ja tietysti nelja kahvikuppia, joilla UPA muisti vapaaehtoisiaan heidan lahtiessaan ‘’oman onnensa nojaan’’.
Pian meille kuitenkin valkeni, etta emme suinkaan saa kyytia neliovisella autolla, vaan muutto tapahtuu Matatulla.
Puolentunnin matkan jalkeen Nansanasta New taxiparkiin (kommentti: new taxipark on mailman sairain bussivarikko jossa on miljoona Hiacea, samanverran paikallisia myymassa pahkinoita ja banaaneja ja kulkeminen on hyvin hankalaa, etenkin jos on laski mzungu!) vaihdoimme toiseen matatuun ja aloitimme innolla matkan kohti tulevan puolvuotisen kotikuntaamme..
Perilla tapasimme mister Basiitan, joka on perustanut Samin kanssa koulun, jolla tulemme tekemaan hommia. Vihdoin paasimme herra Basiitan johdatuksella nakemaan tulevan kotimme – tyhja siniseinainen noin 20 nelioinen huone satunnaisesti toimivalla sahkolla, ilman lamppua, sankyja, tai mitaan!
Hetken paita pudisteltuamme hyvaksyimme kohtalomme (olihan meilla sentaan patjat ja 4 kuppia UPAlta!) ja lahdimme katsastamaan koulua. Onneksi keski-ikainen hollantilaisnainen, madame Jita, on kuin maan paalle laskeutunut aurinko, jolle mikaan ei ole mahdotonta. Han oli ‘’ really angry’’ ja otti meidat siipiensa suojiin. Niinpa vietimme ensimmaisen yon oikein mukavassa Guesthousessa Luweron keskustassa.
Keskiviikko:
Herasimme Silvian soittoon. Mr Basiitta oli kuulemma aarimmaisen pahoillaan ja hapeissaan kohtalostamme eika ollut nukkunut koko yona. Sovimme tapaavamme koululla.
Painelimme hyvaa vauhtia paatieta pitkin kohti koulua kyllastyneina jatkuviin huomion osoituksiin ihon varimme takia. Erityisen rasittavalta tuntui kun joku aalio kipitti lahes kannoillamme ja huusi jatkuvasti "Good morning young ladies! You walk too fast, you walk too fast!! Stop, wait!! You walk so..... " kunnes :''IT'S ME MISTER BASIITTA!!!!'' Pysahdyttyamme ja kaannyttyamme seuraajaamme pain kuulimme ujohkon kysymyksen: ''didn't you hear me...?
Mister Basiitta tarjosi meille seka aamiaisen etta lounaan. Osti sangyn, antoi yhden omistaan ja vei meidat shoppaamaan kaiken tarpeellisen. Aivan liikaa miehelta, joka ei ollut syypaa mihinkaan!
Sovimme etta tapaamme UPAn Samin torstaina ja pidamme pienen kokouksen...
Torstai (Ugandan itsenaisyyspaiva):
Herasimme Silvian koputteluun. Mr Basiitta ja Sam odottivat oven takana, jonka ystavalliset naapurin muksut olivat lukinneet ulkopuolelta! Lahdimme koululle ja pidimme palaverin, johon myos Jita osallistui. Toivotaan, etta UPA jatkossa jarjestaa asiansa paremmin tai muuten jarjestolla ei enaa kohta ole ainuttakaan vapaaehtoista. Sam on tosi ihana ja ahkera, mutta jarjeston ylin hallinto on maan tapaan todella korruptoitunut! Lahitulevaisuudessa saamme tietaa palautetaanko meille osa rahoistamme...
Kotimme on kuitenkin ihan ihana ja tarjosimme Silvialle tupaantuliaisillallisen.
Perjantai:
Eka koulupaiva oli siis tanaan! Tyomaata riittaa ja kerrotaan lisaa koulusta myohemmin.
Nyt lahdetaan jatkamaan sisustamista ja laittamaan ruokaa!
Kivaa kun kommentoitte blogia ja mukava kuulla, etta suomessa on niinkin lamminta kuin 12 astetta! WAU!!!
T. Rusketusraidallinen Inka ja edelleen kalpea Riikka
PS. Viirulle tiedoksi: pida ryynaris ja on taalla pitkanokkia, mutta niihin verrattuna sa oot laski mzungu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
tuntuu hullulta lukea tota kaikkee mitä te ootte tehny ja tuutte tekemään ja ajattelette ja huh. Tunnutte hoitavan ainakin osan asioista aika hyvin ku saatte jotain vaadittuakin jne. Täällä on ihana syksy. lähes täydellinen. Mä oon intissä ja muutkin alkaa olee yksinäisiä. Oltiin eilen chaplinsissa ja kaivattiin.. t mr.lollo
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
ei muuta!
T:Eevi
Ihania juttuja, feissarista Riikan Status johdatti mut tänne!
Täälläkin odotellaan lähtöä sinne Afrikkaan, vaikka meenkin ihan toiselle puolelle mannerta! Kohta saa kuulla huutoja "too bad" tai "toubad"... ja aiheuttaa lapsille paskahalvauksia vaalealla iholla. Sekä karkoittaa ihmisiä, jotka juoksee perässä "hello, hello, hello, where are you from, where are you staying" jne!
Ihanaa aikaa sinne ja nauttikaa.
Terkuin Helena
Helou niggaaz!
kuulostaa kovin siltä, että puolen vuoden kuluttua sieltä palaa kaksi kovin itsenäistä, omatoimista ja silmänsä avannutta nuorta naista. Mageita kokemuksia ootte keränny, uskon et jokainen pikkuvastoinkäyminen ainoastaan vahvistaa! Oon käyttäny Inkan vaatevaraston helmiä evridei, niis on vielä inkatuoksua jäljellä eikä ikävä yllätä! :) aion soittaa perioditauolla, ehk siihen mennessä mulleki olis tapahtunu jotain kertomisen arvosta. Ootan äänenne kuulla!
Heirri.
onpas teille paljon tapahtunut! Mutta tuntuu kyllä vähän siltä että teijän naapurin lapsoset ei oikee digaa teist. Mut hei onks mun kamera muute kuoseissa ? jos se on rikki niin saat maksaa maltaita!! Ainiijoo se italialainen vaihtooppilas joka meil on ihana! Sen nimi on Eduardo ja ah se iha sairaan kiva! Mut hei riikka pidä hauskaa vaa.
toi edellinen oli sitte Annilta, rakkaalta siskoltasi
moi. mäkin vihdoin löysin tänne, jee! tosi kivaa et ootte kirjottanu tänne kaikkia kommelluksianne! On kiva lukee et teil menee hyvin ja et on kivaa!! Joensuuhun kuuluu hyvää, mut on ihan törkeen kylmä, ens viikoks on kai luvattu räntäsadetta tai jotain.. lovella Elli(en oo kehällä vaik laura niin väittää!!)Pitäkää hauskaa ja nauttikaa!
Lähetä kommentti